Kaksi vuotta sitten pääsiäisenä oli lunta ja upeita, aurinkoisia päiviä. Silloin tehtiin pitkiä hiihtoretkiä Kyrösjärvellä. Ja hankikanto oli niin huikee, että hiihtämään lähdettiin omalta terassilta!
Tämä pääsiäinen on erilainen, mutta ei yhtään sen huonompi. Meidän pitkäperjantai alkoi huussin tyhjäyksellä. Siihenkin on tottunut, vaikka ajatuksena se on niitä vähemmän-kivoja hommia. Meillä on kuivakäymälä pihan perällä, lämmitetty. Sinne on hieno aamulla tepsutella, etenkin nyt, kun ulkona alkaa olemaan melkoinen isompien ja pienempien lintujen konsertti.
Huussin tyhjäyksen jälkeen minä menin halkohommiin, Janne omiin hommiinsa. Talvilomalla, huom! laskevan kuun aikaan, kaadettiin omasta metsästä puita, joita on vielä halkomatta.
Ruuan valmistaminen kuuluu meidän perheessä mun hommiin. Meillä on joissakin asioissa hyvinkin vanhanaikainen työnjako: Janne hoitaa moottorihommat, kuten moottorisahan ja sirkkelin käytön, mä hoidan keittiöhommat. Ja se on ihan fine. Moottoreista tulee mun mielestä kauhee katku ja meteli, en tykkää. Sitä vastoin ruuan valmistaminen on yleensä hyvätuoksuista ja hiljaista puuhaa.
Oli niin kaunis auringonpaiste ja sopiva sää, että vein pyykit ulos kuivuman. Mikään ei ole parempi tuoksu, kuin ulkona kuivuneen pyykin tuoksu. Yht’äkkiä iltapäivällä tuli ihan mieletön tuuli ja lumimyräkkä. Sitä ei onneksi kestänyt kuin hetken.
Syömisen ja pienen huilaamisen jälkeen takasin puuliiteriin halkohommiin. Illalla saunaan ja soffalle. Elämä on 🙂