Eilisen mehupäivän ja hyvin nukutun yön jälkeen olo on hyvä ja vatsa kunnossa. Kyllä kannatti vähän kärvistellä ilman syömistä yksi päivä. Suosittelen lämpimästi silloin tällöin kevennyspäivän pitämistä. Se voi olla joko hedelmä-/kasvispäivä tai mehupäivä.
Mulla itsellä on suoliston ja vatsan kanssa ollut vuosikausia probleemia, mutta nyt olen viimeisten vuosien aikana päässyt sen kanssa tasapainoon. Hirvittävän paljon erilaisia vähemmän-kivoja ja kivuliaita oireita on ollut. Kaikkein kurjinta siinä oli se, ettei tiennyt, mikä oireet aiheuttaa. Laktoositonta ruokavaliota olen jo vuosia noudattanut, mutta nyt jäi myös gluteeni. Se, että käyttää vain vähän prosessoituja ruoka-aineita ja mahdollisimman lähellä tuotettuja, auttaa ihan valtavasti. Kun itse tekee ruuat, tietää mitä niissä on. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen syönyt jossain muualla kuin kotona ja saanut kamalat vatsapurut. Kivaa ei myöskään ole se, että monesti tuntee itsensä epäkohteliaaksi ja nirsoksi, kun kieltäytyy tarjotusta syötävästä, vaikka sen tekeekin oman hyvinvoinnin takia.
Aamupala tänään: kaurapuuron kaverina puolukkasurvos, mustikkahillo, nokkonen, auringonkukansiemen+pellavarouhe ja tilkka maitoa. Gluteenittoman leivän päällä on avokadoa, juustoa, kurkkua, jääsalaattia ja tomaatti. Kaurapuuro on tehty hämeenkyröläisistä luomukaurahiutaleista, mustikkahillo ja puolukkasurvos ovat itse tehtyjä, auringonkukansiemenet on raisiolaisia (pakattu siellä) ja pellavarouhe on kauhajokelaista. Kurkku, tomaatti ja jääsalaatti on ikaalilaista luomua, leipä ja juusto suomalaista. Miljalta saadussa mukissa on maitokahvia.
Vähän täytyy nähdä vaivaa, että vatsa pysyy kunnossa ja olo hyvänä. Monesti olisi kiva, kun voisi vain napata jonkun valmisruuan ja syödä sen kummemmin miettimättä, millainen olo siitä tulee.
Elämä on valintoja täynnä. Vain itse voi vaikuttaa siihen, miten voi 🙂