Oletko valmis puolen vuoden pimeään aikaan?
Syysväsymys, syysalakulo, syysahdistus, kaamosväsymys, kaamosalakulo, kaamosmasennus, syysapatia, kaamosapatia. Rakkaalla lapsella on monta nimeä?
Syksy on täällä taas ja syysväsymys odottaa tuloaan. Itselleni pimeä kausi on toisina vuosina tosi raskas, joinakin vuosina vähän helpompi, mutta joka vuosi se tuntuu. Jossain vaiheessa, yleensä marraskuun loppupuolella, tulee olo, ettei millään enää viitsisi lähteä töihin ja haluaisi vaan jäädä peiton alle sänkyyn makaamaan. Ihan totta, minullekin tulee välillä sellainen olo!
Ei aina tarvitse olla pirteä
Syysväsymystä tai ei, olen todella iloinen meidän vuodenajoista. Jos jatkuvasti paistaisi aurinko ja olisi kesä, koska saisi olla oikein luvan kanssa alakuloinen ja väsynyt? Ei koskaan. Eikö meillä ole vähän sellainen kuva, että kesällä täytyy aina olla pirteä, aurinkoinen ja hyvällä tuulella? Kuka sellaista jaksaisi? En minä ainakaan 🙂
Kaamosväsymys vai kaamosmasennus?
Kaamosväsymystä ei pidä sekoittaa kaamosmasennukseen, joka on yksi masennuksen muodoista, joka taas on vakava mielenterveyden sairaus ja sitä pitää hoitaa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii eri lähteiden mukaan noin 1 % väestöstä. Asiasta voi lukea tarkemmin mm. Terveyskirjaston julkaisusta.
Hyvä niin, että yleensä on kyse pelkästä kaamosväsymyksestä. Nimittäin kaamosväsymykseen aikuinen ihminen pystyy itse helposti vaikuttamaan, jos haluaa. Vakavan masennuksen hoitoon sitä vastoin tarvitaan oman halun lisäksi osaavaa lääkäriä.
Kaamosmasennuksen taustaa
Löysin mielenkiintoisen pätkän kaamosmasennuksen historiasta Mielipalvelut Oy:n sivulta. Siellä sanotaan näin:
Yhdysvaltalainen insinööri Herbert Kern kirjasi 1960-luvulta alkaen tarkasti mielialansa muutokset. Merkinnöistä paljastui rytmi. Talvet hän oli synkkä, mutta keväällä mieliala singahti maanisuuteen asti. Parin vuosikymmenen merkintönsä hän luovutti tutkijoille.
Kern halusi löytää elimistöstään mielialojaan säätelevän mekanismin. Jokin hänessä reagoi valon määrään ja oli yhteydessä mielialan aaltoiluun. Unihormoniksi kutsuttu melatoniini vaikutti mahdolliselta. Melatoniinin eritys säätelee nukkumista ja muita hormoneja. Sitä erittyy illasta aamuun. Hämärästä valoon.
Kävi ilmi, että öisen melatoniininerityksen lopettamiseen tarvitaan kirkasta, yli 2 500 luksin valoa. Pohjoisella pallonpuoliskolla on talvella aamuisin liian pimeää. Tutkimusryhmä kokeili käyttää auringon korvaajana kirkasta keinovaloa aamulla. Herbert Kernistä tuli ensimmäinen potilas, jonka masennusta hoidettiin kirkasvalolla. Hoito toimi. Kern parani.
Syysväsymys ja kaamosoireilu
Kaamosoireilusta ja syysväsymyksestä kärsii noin joka kolmas työssäkäyvä suomalainen, ehkä enemmänkin. Se on paljon ja se vaikuttaa moneen asiaan. Tietenkin vaikuttaa, koska eihän kukaan ole parhaimmillaan silloin, kun mikään ei oikein huvita, väsyttää, nälättää ja ottaa päähän koko ajan.
Mikä neuvoksi? Oma ohjeeni melkein mihin tahansa vaivaan on yksinkertainen: liikkuminen ulkona, etenkin metsässä, kuntoilu ja terveellinen syöminen. Riittävää yöunta unohtamatta.
Eikä maalaisjärjellä ja vuosien omakohtaisella kokemuksella hyväksi havaitut keinot ole mitään tuulesta temmattuja. Asiantuntijan neuvot ovat hyvin samanlaiset. Vaikka miten tekisi mieli käpertyä sohvan nurkkaan tai jäädä sänkyyn makaamaan, parempi mieli tulee, kun sanoo itselleen, että nyt ylös, ulos ja lenkille! Monesti se vaatii ihan mielettömän ison henkisen kouran, joka ottaa niskasta kiinni ja repäisee sinut ylös.
Ulos kannattaa kuitenkin lähteä, koska liian vähäinen liikunta lisää kurjaa oloa. Olo kurjistuu entisestään, jos antaa mielihaluilleen periksi ja aloittaa ylensyömisen. Vaikka jollain tasolla se tuntuisi helpottavan mielialaa, käykin ihan päinvastoin. Riittävä unen saaminen on tärkeää.
Nukkumaan täytyy mennä ajoissa, koska unentarve lisääntyy. Sekin on asia, johon itse pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan.
Samat ohjeet vuodenajasta riippumatta
Ihan samat ohjeet pätee syysväsymyksen hillitsemiseksi, kuin muutenkin terveelliseen ja mielekkääseen elämään: nuku riittävästi, syö terveellisesti, liiku ja hikoile säännöllisesti, pysy aktiivisena, pidä yllä kivoja sosiaalisia suhteita, älä eristäydy, ole itsellesi armollinen ja nauti arjesta 🙂 Syyspimeiden tultua asiat vain vaativat enemmän huomioimista. Hyvä on myös muistaa se, että välillä täytyy antaa itselleen lupa olla alakuloinen ja väsynyt, ja jäädä viltin alle makoilemaan. Sitähän voi sanoa vaikkapa kotoiluksi, niin ei tule huono mieli, kun vaan makoilee tekemättä mitään 🙂
Ota ohjelmaan keventävä mehupäivä, jos olo on raskas
Yksi hyvä ja helppo vinkki on pitää silloin tällöin keventävä mehupäivä. Olo kohenee kummasti ja mieli piristyy. Eikä sitä pitääkseen tarvitse omistaa mehulinkoa tai blenderiä. Ihan perinteisellä, käsikäyttöisellä sitruspuristimellakin saa puristettua esim. ihanaa, tuoretta appelsiinimehua. Ja marketeista löytyy hyviä valmismehuja. Varmista vain ennen ostoa, ettei mehuun ole lisätty sokeria eikä muita makeutusaineita.
Muistaakseni mamma on joskus sanonut, että pimeään vuodenaikaan täytyy syödä ja pukeutua värikkäästi. Yksinkertainen, helppo ja toimiva ohje. Kokeile vaikka, kyllä äiti tietää 😀
PS: Syysväsymystä saa tulla maksutta karkoittamaan joka torstai Tevaniemen maamiesseurantalolle, jossa vedän monipuolista hikiliikuntaa. Hyvä mieli tulee ja kunto kohoaa. Käy lukemassa tarkemmin Sport Tevaniemen sivulta.