Koko kropan hikoilu, mummutauti?
Ei apua, miksi mä taas herään tähän omituiseen rinnassa tuntuvaan kihelmöintiin ja koko kropan hikoiluun? Ja miksi mää taas hikoilen, vaikka oon ihan rauhassa, enkä tee mitään? Onko mulla mummutauti, kuumia aaltoja? Ei kait, enhän mä nyt vielä niin vanha ole, vaikka olenkin jo pari vuotta sitten täyttänyt 50 vuotta. Jotenkin vaan en tunne olevani mummutauti-ikäinen. Juuri viime viikolla tulin ihan tosi innoissani illalla kotiin ja sanoin Jannelle, että ”kato, mää harjoittelin Tamminiemessä jonglööraamaan kolmella pallolla!” Ja yritin näyttää jonglöörausta kolmella mandariinilla 😀
EI muuta kun kannettava auki, mummutautia ja vaihdevuosioireita googlaamaan. Ja juu, kyllä mulla ihan selkeästi vaihdevuosioireita on. Hormonihoitoon en missään nimessä halua turvautua, mutta luontaistuotteista voisi löytyä jotain sopivaa oireita helpottamaan.
Töitten jälkeen siis luontaistuotekauppaan kyselemään ja ostoksille. Ystävällinen myyjä kertoi salvian helpottavan vaihdevuosioireita ja lisäsi, että joillakin on myös jättihelokkiöljy auttanut. Ostin molempia ja aloin samantien niitä käyttämään.
Ja aivan oikein, muutaman päivän luontaistuotteiden käytön jälkeen oireet helpottivat. Ajattelin, että jos näillä pysyy oireet pois, pääsen todella helpolla 🙂
Iloa kesti muutaman viikon, kunnes taas heräsin yöllä ja huomasin hikoilevani. Ei helkkari, nytkö se taas alkaa! Joko luontaistuotteiden vaikutus lakkasi kroppani totuttua niihin tai oireet tulivat sen verran voimakkaiksi, ettei luontaistuotteet enää riittäneet niitä helpottamaan.
Vaihdevuodet ja juokseminen
Olen tuntimääräisesti vähentänyt paljon urheilua verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kun harjoittelee triathlonia, etenkin täysmatkalle, treenitunteja viikkoon tulee paljon, kun lajin kolmea osa-aluetta tarvii treenata. Sen lisäksi olen vuosia käynyt säännöllisesti nyrkkeilemässä ja astangajoogassa. Juoksulenkkejä on tullut viikottain kolmesta neljään. Kun lopetin tavoitteellisen treenaamisen kesällä 2019 ja muutettiin peltojen keskellä, juokseminen jäi. Tai ei jäänyt kokonaan, mutta se ei ollut enää säännöllistä. Myös kaikenlaiset pienet ja vähän isommat polvi-, pohje-, akilles- ja lonkkavaivat vaikuttivat siihen, että kävin vain satunnaisesti juoksemassa.
Juoksun melkein-kokonaan-lopettaminen oli virhe
Juoksemisen melkein-kokonaan-lopettaminen oli suuri virhe tässä vaiheessa elämää, koska siitä on niin paljon apua helpottamaan vaihdevuosioireita. Siitä sain muistutuksen, kun luin Juoksija-lehdestä (7/2020), että juoksu suojaa monilta hormonaalisten muutosten negatiivisilta vaikutuksilta, myös kuumilta aalloilta. Olin sen joskus jostain lukenut, mutta syystä tai toisesta se ei tullut mieleeni, kun ensimmäiset mummutaudin aallot iskivät päälle.
Juokseminen ja säännöllinen liikunta helpottaa vaihdevuosioireita
Juoksemisessa ja muussa säännöllisessä liikunnassa on paljon hyviä puolia vaihdevuosi-ikäisille naisille (Juoksija 7/2020):
– säännöllinen iskuttava harjoittelu (kuten juoksu) yhdistettynä voimaharjoitteluun hidastaa sekä lihas- että luumassan vähentymistä
– säännöllinen liikunta auttaa hidastamaan verisuonten jäykistymistä
– aerobinen harjoittelu lieventää menopaussiin liittyviä kuumia aaltoja.
Älä siis lopeta juoksemista silloin, kun olet vaihdevuosi-iässä tai olet tulossa siihen ikään. Myös muunlaista liikuntaa tulee harjoittaa, että pysytään fyysisesti kunnossa, pysytään terveinä ja pystytään liikkumaan omin voimin mahdollisimman pitkään. Jos et vielä tähän ikään mennessä ole saanut aloitettua säännöllistä liikkumista, tee se nyt.
Yksinkertaisesti sanottuna, liikunta lisää terveyttä, ja meidän tulee liikkua niin kauan, kun pystytään. Ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista. Jos et vieläkään ole ihan varma, kannattaako aloittaa säännöllistä liikuntaa, käy UKK-Instituutin sivuilta lukemassa, miksi meidän tulee liikkua säännöllisesti, koko elämä.
Liikutaan nyt, levätään haudassa 🙂
PS: Säännöllinen juokseminen ja liikkuminen auttaa myös harmaaseen juurikasvuun. Kun liikkuu paljon, ei ehdi kotisohvalla murehtia niin paljon harmaita hiuksia 😉